Raamatunkohta: Matt. 13:1-9, 18-23 Teema: Uusien alkujen maaperä Kylväjä kylvi hyvään maaperään, mutta samalla siemeniä lensi muuallekin. Sydämemme ja seurakuntamme on kuin pelto, jossa on monenlaista maaperää. Jumala kylvää uusia alkuja. Ne voivat koskea suhdettamme Jumalaan tai ihmisiin, palvelutehtävää tai sen muutosta, kutsumusta, armolahjoja, asenteita, rukousta, antamista, elämän koko kirjoa. Uudet alut syntyvät Jumalan rakastavassa sydämessä. Ne lähtevät liikkeelle siemeninä. Voimakkain siemen on Jumalan sana. Siemen voi olla myös Jumalan antama ajatus, vaikutelma, idea, kaipaus tai unelma. Jumalan kylvämään siemeneen kannattaa tarrautua, se on syytä kirjoittaa ylös, sitä kannattaa kastella rukouksin. Siemenen kasvupotentiaalin vapautuminen riippuu kylvön maaperästä. I Tallatun maaperän vaikutus, j. 4, 19 • Peltojen keskellä kulki ihmisten tallaamia kylvöpolkuja. Ne olivat liian kovia, että siemenet olisivat voineet juurtua. • Meidän jokaisen sydäntä on tallattu: meitä on kohdeltu väärin, meitä ei ole ymmärretty, meidät on hylätty, meitä on arvosteltu, meitä on mitätöity. Vain anteeksiantamiseen ja siunaamiseen sitoutuminen voi säilyttää yksilön ja yhteisön sydämen pehmeänä. • Jos seurakunnan sydän on kova, se torjuu uudet ideat ja aloitteet. Kovuutta ruokkivat mm. ristiriidat, anteeksiantamattomuus, suorituskristillisyys, armoton Jumalakuva ja itsekeskeisyys. Kova maaperä ei pysty ottamaan vastaan Jumalan tarjoamaa siementä. Paha tempaa siemenen pois, että yhteisö ei muuttuisi Jumalan tahtomaan suuntaan. Kasvu tapahtuu jossakin muualla. II Pinnallisen maaperän vaikutus, j. 5, 20–21 • Ohuessa maassa siemen nousi nopeasti oraalle, koska kivikerrostuma lämmitti maata. Auringon paahteessa oraat kuivuivat, koska niillä ei ollut tarpeeksi kosteutta imeviä juuria. • Tämä maaperä näyttää hyvältä. Sen kovuus on piilossa pinnan alla. Se pystyy ottamaan vastaan uusia siemeniä, mutta ei kykene tukemaan niiden kasvua. Se antaa luvan uuteen, mutta kääntää takkinsa, kun uutta kohtaan nousee kritiikkiä. Siksi se ei koe Pyhän Hengen jatkuvaa voimaa. • Lähi-idässä sade on usein suurempi siunaus kuin aurinko. Siksi aurinkoa ja hellettä käytetään kuvaamaan vastustusta. Jeesus sanoi, että ahdistus tai vaino tulee kylvetyn siemenen tähden. Siemen ruokkisi Jumalan pitkän tähtäimen tarkoitusperiä. III Ruuhkaisen maaperän vaikutus, j. 7, 22 • Orjantappurat kasvoivat viljan mukana ja tukahduttivat sen. Ne imivät viljan tarvitseman ravinnon ja siksi hyvä siemen jäi hedelmättömäksi. • Suurin osa tällaisen yhteisön jäsenistä rakentaa enemmän omaa mukavuuttaan kuin Jumalan valtakuntaa. Se on antanut erilaisten huolten syrjäyttää toivon ja ilon, jotka ovat Jeesuksessa. Se vähemmistö, joka rakentaa Jumalan valtakuntaa, on ylikuormitettu ja kiireinen. Uudet aloitteet kyllä otetaan vastaan, mutta tilan antamiseen ja tukemiseen ei ole aikaa eikä energiaa. • Jeesus kehottaa meitä heittämään huolemme hänen kannettavakseen, Fil. 4:6-7. Silloin seurakunnan maaperään avautuu riittävästi tilaa uusien siemenien tuottamille uusille aluille. IV Hyvän maaperän vaikutus, j. 8, 23 • Hyvä maaperä on hyvää siksi, että kasvun esteet on raivattu siitä pois. Hyvä maaperä on rikasta ja hedelmällistä ja tuottaa sadon. • Hyvän maaperän tärkein ominaisuus on siinä, että se moninkertaistaa sen, mitä siihen kylvetään. Kun siihen kylvetään kiitollisuuden siemen, kiitollisuus alkaa levitä koko yhteisössä. Kun siihen kylvetään uusi palvelumuoto, se saa taakseen rukoustuen. Kun siihen kylvetään armolahjoja, niiden käyttö yleistyy. Kun siihen kylvetään kehitysideoita, muutoksia syntyy. • Oma kokemukseni on, että seurakunnassamme on paljon hyvää ja pehmeää maaperää. Siksi meillä on myös paljon uusia alkuja. Tämä kaikki on Jumalan armoa meitä kohtaan. Rukoilemme, että Jumala kylväisi keskuuteemme erityisesti sellaisia siemeniä, jotka tukevat unelmaamme seurakunnasta, jossa kohtaamme Jumalaa ja ihmisiä syvenevästi, kutsumme elämään todeksi Jumalan suunnitelmaa ja suhtaudumme toisiimme kannustavasti. Kallisarvoisin Jumalan koskaan kylvämä siemen on Jeesus. Jeesus vertaa itseään vehnänjyvään, joka kuolee ja kantaa paljon satoa (Joh. 12:24). Jokainen Jeesuksen seuraaja on satoa tästä siemenestä. Tänäänkin Jeesus kutsuu luokseen. Hän kutsuu meitä myös antamaan sydämemme ja seurakuntamme hänen muokattavakseen, että voisimme kantaa entistäkin runsaampaa hedelmää ja Jumalan kylvämät siemenet voisivat moninkertaistua.